Rintaperillisen asema on erilainen kuin muilla perillisillä. Rintaperillisellä on nimittäin oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet perintöosasta. Eli jos perittävältä on vaikka jäänyt kaksi lasta, on kummankin perintöosa puolet jäämistöstä ja lakiosa siten yksi neljäsosa.
Perittävällä ei siis ole velvollisuutta kohdella lapsiaan tasapuolisesti, mutta oikeus lakiosaan asettaa omat rajoitteensa epätasapuoliselle kohtelulle.
Ennakkoperintö
Lakiosajärjestelmä ei rajoita perittävän tekemisiä elinaikanaan, mutta ne voivat tulla kuitenkin huomioiduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että perittävän kuoltua jäämistöön voi tulla tehtäväksi erilaisia laskennallisia lisäyksiä. Esimerkiksi jos isä on antanut toiselle lapsistaan lahjan ja toiselle ei ja lahja huomioidaan ennakkoperintönä, lisätään lahjan arvo jäämistön arvoon ja vähennetään saajan osuudesta. Tällöin tosin ei ole kyse yksin lakiosan määrittämisestä vaan perintöosuuksista laajemminkin. Esimerkiksi pesän varat ovat 100 000 euroa ja toiselle lapsista on annettu ennakkoperintönä käsiteltävä lahja 50 000 euroa, on laskennallinen jäämistö 150 000 euroa, Perintöosuudet ovat näin ollen 75 000 euroa ja ennakkoperinnön saajan osuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö 50 000 euroa, joten pesän varat, 100 000 euroa, jaetaan niin että ennakkoperinnön saaja saa 25 000 euroa ja toinen lapsista 75 000 euroa.
Suosiolahja
Jos sitten isä on määrännyt, että lahjaa ei käsitellä ennakkoperintönä, on ratkaistava kysymys onko lahjaa käsiteltävä suosiolahjana: eli onko ollut tarkoitus suosia lahjansaajaa suhteessa muihin perillisiin. jos näin katsotaan, on lahjan arvo, eli se 50 000 euroa, lisättävä pesän varoihin (se 100 000 euroa), jolloin saadaan taas se sama 150 000 euroa laskennalliseksi jäämistöksi. Mutta nyt loppu menee edellisestä esimerkistä poikkeavasti. Nimittäin tuosta 150 000 eurosta lasketaan lakiosan määrä ja sehän on 37 500 euroa. Isä ei ole tehnyt testamenttia ja näin lähdetään siitä, että jäämistön varat jaetaan puoliksi, eli kumpikin perillisistä saa puolet 100 000 eurosta eli 50 000 euroa. Toisen perillisen, olkoon vaikka a:n saama suosiolahja ei siis vaikuta isän jälkeen olevan perinnön (100 000) jakamiseen, koska b:n (eli perillinen joka ei ole saanut lahjaa isältään) lakiosaa suosiolahja ei vaaranna.
Jos tilanne olisi sellainen, että isän kuoltua pesässä olisi varoja 37 500 euroa ja a olisi saanut suosiolahjana huomioitavan lahjan arvoltaan 112 500 euroa, saisi b pesän varat yksin. Jos sitten a olisi saanut suosiolahjana 150 000 euroa ja isän kuoltua pesä olisi tyhjä, olisi b:llä edelleen se 37 500 euron suuruinen lakiosaoikeus. Mutta kun pesässä ei sellaista omaisuutta ole, niin b voi vaatia a:lta lakiosan täydennystä kyseisen summan.
Lakiosan täydennyskanne
Miten sitten toimitaan lakiosan täydennyksen saamiseksi? Usein lopputulokseen päästään sopimalla, eli tehdään perinnönjakosopimus, jossa todetaan paljonko b:ltä jää puuttumaan lakiosasta ja a suorittaa kyseisen summan b:lle. Jos asiat eivät suju näin sopuisasti, on b:n nostettava käräjäoikeudessa lakiosan täydennyskanne, jossa vastaajana on a. Kanne on nostettava määräajassa, joka on vuosi perittävän kuolemasta ja siitä, kun perillinen sai tiedon hänen oikeuttaa loukkaavasta oikeustoimesta: käytännössä siis vuoden sisällä perunkirjoituksesta. Pesänjakaja voi jakaa pesän varoja, mutta sen laajemmalle hänen toimivaltansa ei ulotu.
Lakiosan täydennyskanne on tyypillinen riita-asian käsittely, joka tarkoittaa sitä, että oikeudenkäyntikuluriskin näkökulmasta sitä, että häviäjä lähtökohtaisesti velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Usein perillisillä on käsitys, että perittävällä olisi muutoinkin kuin rintaperillisten kohdalla jotakin rajoitteita esimerkiksi määrätä testamentilla omaisuudestaan. Näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi sisaruksia voi sivuuttaa täysin rajoituksetta. Edellä mainitut oikeudet, ja siten rajoitukset, koskevat ainoastaan rintaperillisiä.
Ota yhteyttä toimistoomme! Autamme kaikissa perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa Tampereella, Helsingissä, Urjalassa ja Forssassa.
Varatuomari, asianajaja Janne Nuutinen
Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy