Avioero ja lapset

Puolisot voivat hakea avioeroa joko yhdessä tai yksin. Avioerohakemus on kaksivaiheinen. Avioeron voi pääsääntöisesti saada vasta puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen ns. II vaiheen hakemuksella. Mikäli puolisot ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, avioeron saa ilman harkinta-aikaa. Avioeroasian yhteydessä käräjäoikeudessa usein ratkaistaan myös elatusapu lapselle tai toiselle puolisolle, lapsen huolto- ja tapaamisoikeus, asumiseen liittyvät asiat, sekä tarvittaessa myös lähestymiskieltoasiat.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Avioerohakemukseen voi yhdistää vaatimuksen yhteiselämän lopettamisesta. Tällöin tuomioistuin ottaa asunnon tarpeen perusteella kantaa siihen, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja kumman on muutettava pois.

Avoero on kysymyksessä silloin, kun puolisot erotessaan eivät ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa

Omaisuuden jakaminen eli ositus on mahdollista tehdä sen jälkeen, kun avioerohakemus on tullut käräjäoikeudessa vireille. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijaan toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Näin esimerkiksi silloin kun avio-oikeus on suljettu pois avioehtosopimuksella. Avioehtosopimus on sopimus, jossa puolisot tai kihlakumppanit sopivat, miten omaisuus jaetaan osituksessa eli puolisoiden omaisuutta jaettaessa

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon mm. avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi sekä säilyttämiseksi. Tammer-Juristien perheoikeuteen erikoistuneet lakimiehet auttavat sinua näissä kysymyksissä.