TALOYHTIÖ – ILOISTA YHTEISELOA VAI KÄÄRMEENPESÄ?

Suuri osa suomalaisista asuu taloyhtiössä. On kerrostaloa ja rivitaloa, luhtitaloa ja erillistaloa. Yhteinen imittäjä on kuitenkin asunto-osakeyhtiölaki. Se määrittää yhteiselämän pelisäännöt. Parhaimmillaan asuminen taloyhtiössä on hyvää ja sujuvaa yhteiseloa, pahimmillaan kyräilyä, kyttäämistä ja päaikuismaista käyttäytymistä. On tietysti selvää, että sen tulisi olla mieluummin ensin mainittua, mutta millä tavoin sen toteutumista voidaan edesauttaa?

Laki on vain väline, mutta lain tunteminen ja ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Yksi seikka on ymmärtää se mikä on yhteistä ja mikä kunkin huoneiston omistajan henkilökohtaista ja kunnioittaa tätä; niin yksityistä kuin yhteistä. Hyvin usein riitoja syntyy siitä, että huoneiston omistaja ei ilmoita esim lattiapinnan vaihtamisesta taloyhtiön edustajalle, eli isännöitsijälle tai hallituksen puheenjohtajalle. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitushan ei ole perusteetta estää tai hankaloittaa kenenkään elämää, vaan varmistua siitä, että hallituksella on tieto siitä mitä taloyhtiössä tapahtuu ja jotta he voivat näin ollen kantaa vastuunsa, toisaalta varmistaa, että yhteistä omaisuutta ei vahingoiteta tai aiheuteta haittaa kanssa-asujille. On varsin ymmärrettävää, että omavaltaisuus ärsyttää.

Riitaa syntyy usein myös suurten yhteisten remonttien, esim putkiremontti, myötä. Voi syntyä ristiriitaisia näkemyksiä korjaustarpeesta, tai ainakin sen toteutustavasta. Suuri remontti tarkoittaa yleensä suuria kustannuksia ja joillekin taloudellisia ongelmia, vähintäänkin painetta. Suunnitelmallisuus ja avoimuus tiedottamisessa, samoin ajan mittaan syntynyt hyvä keskustelukulttuuri vähentävät epäluuloja. Valitettavan usein taloyhtiöissä syntyy erilaisia leirejä tai klikkejä, silloin ei enää mennä asia edellä.

Kun taloyhtiössä on suuria hankkeita tai esim riitaa yhtiön ja osakkaan välillä, kannattaa ottaa yhteyttä lakiammattilaiseen jo hyvissä ajoin, samoin hyödyntää muutakin tarvittavaa asiantuntemusta (esim tekninen). Näin voidaan välttää turha väittely asioista, joissa asiantuntija pystyy kertomaan selvät faktat hyvin nopeasti. Mielipiteet ovat mielipiteitä, tosiasiat jotakin muuta.

Asunto-osakeyhtiölaissa on monta erilaista yksittäistä määräystä ja ohjetta, mutta usein unohduksiin jää lain ydin: osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. Sen sisältö ratkaistaan viime kädessä kussakin yksittäisessä tilanteessa, kyse on kuitenkin mm siitä, että vastaavanlaisessa tilanteessa osakkaita ei saa asettaa perusteetta erilaiseen asemaan keskenään. Tämä tarkoittaa mm sitä, että mikä sallitaan yhdelle osakkaalle, on sallittava myös muille. Näin ollen ensimmäinen tapaus lajissaan, kuinka se ratkaistaan, viitoittaa tietä tuleville vastaavanlaisille tilanteille. Joskus pitkäaikaisemmat osakkaat luulevat, että heillä on parempia oikeuksia kuin tuoreimmilla, toki siis perusteetta.

Lopuksi palaan vielä siihen, että tieto on parempi kuin luulo. Meillä on taloyhtiöön yhteiset pelisäännöt ja yhteiselämä sujuu siellä – niin kuin missä tahansa – paremmin kun pelisäännöt tunnetaan ja niitä noudatetaan. Taloyhtiö ei ole mikään käärmeenpesä ellei siitä sellaista tehdä.

Kirjoittaja asianajaja Janne Nuutinen 15/11/2022